Olen emävale

Onko elämäni suurta valetta kaikki tyynni? Olen: valekokkaaja, koska syötän viattomille jälkeläisilleni valmisruokaa ja jos teen itse ruokaa, minulla on peräti neljä vaihtoehtoa mitä teen. Valeäiti, koska en omaa lehmän hermoja, vaan lapseni kiertävät välillä (eikös kerran päivässä ole välillä?) kärsivällisyyteni korkkiruuville, ja kun ruuvi menee liian kieroon ja viimein väkisin suoristuu, siitä kuuluu aikamoinen rätinä ja pauke. Valevaimo, koska välillä (krhm, lievästi sievistelty) tulee sanottua, että ”ei nyt, mä en jaksa”. Valetyöntekijä, koska päätöksiin tyytymättömät asiakkaat ovat lukuisia kertoja ihan pyytämättä kertoneet mitä mieltä ovat ammattitaidostani (tai pikemminkin ammattitaidottomuudestani). Valeshoppaaja, koska annan ymmärtää ostavani vaan en osta ennen kuin vasta alesta. Valesiivooja, ainakin jos mieheltäni kysytään. Valeystävä, koska minulla on aivan liian vähän aikaa rakkaille ystävilleni. Valeurheilija, koska kuvittelen että käveleminen on urheilua ja että minulla on hyvä kunto (pitäisiköhän hankkia lääkitys tähän harhaisuuteen?). Valelaihduttaja, koska huomaan lihoneeni kun yritän saada painoa alas. Valelukija, koska vaikka viikoittain lainaan kirjastosta kirjoja, en saa niitä ikinä luettua. Valekoiranomistaja, koska koiramme on sijoitusnarttu. Valeälykäs, tai no, skipataan tämä koska tätä on ihan turha edes yrittää. Valepyykinpesijä, koska olen pessyt mm. poikani lompakon, ziljoona kolikkoa, avaimet, lukuisia kuukautissiteitä (no hei on sitä ennenkin käytetty pestäviä suojia!) ja Kela-korttini. Välillä olen vahingossa pessyt vaatteitakin. Valeautoilija, koska olen esim. entisen työpaikkani tehdashallin kokoisessa parkkihallissa ajanut auton kyljen tolppaan. Valebilettäjä, koska pidän yllä omaa mielikuvaani kovasta bilettäjästä, vaikka oikeasti pitää päästä viimeistään kymmeneltä kotiin nukkumaan. Valekirjoittaja, koska kaikki mitä kirjoitan on ihan scheissea.