torstai 1. joulukuuta 2011

Telinevoikka ja karu totuus

Tilaani on varmasti olemassa diagnoosi. Nimittäin mikä hitsi siinä on, että kuvittelee edelleen olevansa norja ja notkea parikymppinen, vaikka todellisuus on jotain ihan muuta… Typsyn telinevoikassa oli vika kerta, ja vanhemmat saivat osallistua tunnille. Siellä oli aivan mahtava temppurata, johon tietysti innoissani menin. Ja taas tajusin, että ”temppurata” ja ”keski-ikäinen nainen” eivät kuulu edes samaan lauseeseen, saati sitten samaan tilaan.  Joka temppupisteessä sattui. Paitsi hipassa. Siinä tosin sattui henkisesti kun ei päässyt eka- ja tokaluokkalaisia karkuun. Kuperkeikan jälkeen huippasi tunnin. Takaperin kuperkeikassa alamäkeen sattui lapaluun kohdalla olevaan lihakseen ja taas huippasi. Puoliympyrän päällä tehtävään siltaan ja siitä ympäri menossa sattui ranteeseen, koska olin unohtanut ottaa kellon pois. En edes viitsi kuvailla miten sulavia olivat kärrynpyöräni ja miten ketterää köydessä kiipeämiseni (…mä mitään kiivennyt, hyvä kun jaksoin edes roikkua). Huokaus. 

Telinevoikassakin pitäisi olla varoitustarra, että se voi sattua keski-ikäisen naisen kroppaan ja ego saattaa saada korjaamattomia vaurioita. Harrastaessa tätä saattaa myös olla vaarana, että elinikä pidentyy, joten on seniili ja ryppyinen pari vuotta pidempään, ja kuka nyt sitä haluaisi. Tarrassa olisi kuva minusta tukka sekaisin, polvet mustilla, ranne turvonneena, hiki valuen ja mielipuolinen hymy naamalla joka paljastaa että olen tajunnan tuolla puolen. Eiköhän sillä saataisi pari terveellisiä elämäntapoja harkitsevaa mielialahäiriöistä äkkiä korkkaamaan punkkupullon ja polttamaan askin savukkeita yhteen menoon. 

No huomenna vanha kroppa ja kivut unohtuvat, koska minulla on pikkujoulut, JESS. Illan pläänihän oli jo valmis! Eli jos näette Helsingin keskustassa pitkähiuksisen, nuoren (en ole edes 40 vielä!), 164 cm pitkän, hieman humaltuneen naisen jota kaverit kiroillen kannattelevat ja joka laulaa korkealta ja kovaa (ja nuotin vierestä) joulupukista joka pökki muoriaan, se on luultavasti minä. Mutta tonttulakkia minulla ei tod ole, koska joku arvokkuus se on pikkujouluillessakin oltava. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti