Varoitustarra kyläilyihin

Pienille (ja vähän isommillekin) ihmisille kyläily kavereiden luona on todella tärkeää. Kylästä palaa poikkeuksetta iloinen ja virtaa täynnä oleva lapsi. Ekaluokkalainen tyttöni oli tänään kylässä kaverilla, ja siellä oli ollut superhauskaa ja ihanaa. Kyläilyillä on kuitenkin vaaransa, joista ei puhuta lapsioppaissa yhtään mitään. Niissä pitäisi ehdottomasti olla ohjeet miten näihin tilanteisiin varaudutaan etukäteen. Vähän niin kuin kerrotaan miten annetaan seksivalistusta esimurkuille, sekin tehdään etukäteen, eikä vasta sitten kun vahinko on jo sattunut.

- Mä haluun hampsterin!

- Ei meille kyllä mitään hamsteria voi tulla, mä olen niille vähän allerginen.

- Mä pidän sen mun huoneessa, niin ei se haittaa jos sä oot vaan vähän allerginen.

- Kyllä se hilse kulkeutuu, ja purujen lähellä äiti ei voi olla.

- No ei se haittaa jos se on mun huoneessa. Mä haluun hampsterin!

- Ei se auta, häkkikin pitää siivota niin pakkohan siinä on puruihin koskea.

- Isi voi siivota.

- No ei varmasti siivoa.

- Mä haluun hampsterin!

- Isi saisi slaagin ja äiti astmakohtauksen jos meille tulisi hamsteri.

- Mikä se slaaki on?

- No isi pyörtyis ja saisi hepulin.

- Mikä astmakohtaus on?

- No mua yskittää eikä saa henkeä.

- No hengitä!

- Nyt ei tule mitään hamsteria!

- No sit mä haluun koiranpennun!

- Ei se ole ikuisesti pentu, siitä tulee samanlainen kuin Missy on.

- Mut mä haluunkin sihuahuan, se on aina pieni, niin!

- Meille ei tule chihuahuaa!

- No sitten Missy on mun oma koira, anna se tänne!

........

- Mulle heti se hampsteri! Mä en kestä!

(NO EN MÄKÄÄN!)