Enpä ole aiemmin ollut näin nopealla lääkärillä, se oli kyllä
varsinainen sisään, ulos ja ravistus. Siis käden. Osaltaan nopeuteen vaikutti
se, että kävin jo eilen omalla työpaikkalääkärillä. Minun piti soittaa hänelle
tänään kokeiden tuloksista ja kunnosta, mutta hän oli unohtanut että olikin koulutuksessa. Tai sitten hän ei vain halunnut enää kuulla minusta yhtään
mitään mikä on varmaan todennäköisempi vaihtoehto. Mieheni on käyttänyt tuota samaa "olen koulutuksessa" taktiikkaa viimeiset 3,5 vuotta.
Sain määräyksen olla tekemättä loppuviikkona mitään ja kotoa
poistumiskiellon (olisikohan hän voinut määrätä saman miehelleni…?). Ja koska miehille
tuottaa vaikeutta ymmärtää mitä vaimo sanoo, toistan: PITÄÄ OLLA TEKEMÄTTÄ
MITÄÄN. Eiköhän se nyt mennyt jakeluun.
Vaikka käytämme suurimmaksi osaksi yksityisiä lääkäripalveluja,
kaipaan pysyvyyttä lääkärisuhteessa(kin). Yksityiselläkin puolella lääkäri
vaihtuu melkein joka kerta ja parhaimmille lääkäreille on vaikea saada aikaa. Rasittavaa selittää aina samat asiat
uudestaan. Haluaisin perhe- tai kylälääkärin, niin kuin ennen on ollut. Itsekin
kävin lapsena tohtori Huhtikankaalla, ihanalla vanhalla sedällä. Kun itkin
ensimmäisenä elinvuotenani koko ajan, hän selitti että se johtuu siitä että
aivot kehittyvät nopeammin kuin taidot, eli tiesin miten joku asia pitäisi
tehdä, mutta motoriikka ei ollut tarpeeksi kehittynyt tekemään tahtomaani asiaa.
Siihenhän se aivojen kehitys sitten tunnetusti minulla jäikin.
Kaikista huolestunein olen opiskelijoiden terveydenhuollosta. Kun
mieheni meni YTHS:n ulkomaalaistaustaiselle lääkärille valittamaan polveaan,
tämä kirjoitti miehelleni E-pillerireseptin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti