Taas on näemmä tullut vähän taukoa kirjoittamisessa. Kun ei
ole hyvä olo, ajatus ei kulje. Siis niinkään vähää kuin yleensä, eli miinuksen
puolelle mennään. Iski tulehdus huonoine oloineen ja sahaavine kuumeineen, nyt
on vielä useampi päivä syötävä 2 eri antibioottia. Tänään piti olla eka
työpäivä, uusi yritys maanantaina =)
Tänään manasin naamakirjassa että kun on vähän parempi olo
niin alkaa tylsistyä. Ne osoittautuivat viimeiseksi kuuluisiksi sanoiksi,
samaan tyyliin kuin ”onpas lihavalla sedällä ruma mopo ja nahkaliivi”. Nimittäin tylsyys loppui äkkiä kun typsy tuli
koulusta, silmän alunen mustana ja ruhjeilla ja maha kipeänä. Oli juossut
kaverin kanssa, jalat olivat sotkeutuneet ja molemmat olivat kaatuneet, typsy
suoraan eteen päin. Typsyn kertoman mukaan hän "nukahti hetkeksi ja näki
unia, sitten ope herätti". Meille ei oltu ilmoitettu koulusta mitään, opettaja
ei varmaan ollut tajunnut että typsy oli mennyt hetkeksi tajuttomaksi. Käytiin
tietysti lääkärillä, mutta taidettiin selvitä säikähdyksellä.
Täytyy taas kehua paikallisia terveysasemia, hienosti
päästiin lähimpään heti näyttämään typsyä ja kun sieltä mentiin kirkonkylään,
ei sielläkään tarvinnut kauaa odottaa. Eilen kyllä kirosin rankasti kun menin
laboratorioon klo 8, sisällä oli nro 2, sama numero oli edelleen kun lähdin 20
minuuttia myöhemmin. Minulla oli nro 25... Lähdin minut leikanneeseen
sairaalaan ja takuulla säästin aikaa. Kärsivällisyys(kään) ei ole hyveeni =)
Automatkalla typsy kirvoitti taas hyvät (tukahdetut) naurut
kun selitti tohkeissaan, että hän oli koulussa lyönyt nauloja saharalla =) On
kuulemma tehnyt äitienpäivälahjaa, odotan TODELLA mielenkiinnolla mitä sieltä
tulee ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti