Söpöläiset murkkutytöt

Murkulla käy aina välillä tyttöjä vieraina. Hänellä on paljon tyttöjä ihan vaan kaverina. Aluksi murkkua hävetti tuoda tyttöjä kotiin, koska minä tulin aina tervehtimään tyttöjä ja esittelemään itseni, hei vähänks noloo! Nyt murkku on jo tyytynyt kohtaloonsa ja ärsyttävään äitiinsä.  Minusta on ihanaa kun tyttöjä käy, murkkutytöt ovat niiiiiiiin söpöjä, nättejä ja hellyttävän ujoja. Ja tuoksuvat hyvälle, murkkupoika kun ei aina kukkasilta tuoksu eikä varsinaisesti sana ”söpö” tule ensimmäisenä mieleen… Tosin murkkutyttöjen vanhemmat voivat olla aika lailla eri mieltä tyttöjensä söpöydestä. Tulkaa kysymään minulta 6 vuoden kuluttua kuinka ihania ne murkkutytöt ovatkaan =)

Pikkupuumia (= murkkua pari vuotta vanhemmat tytöt) varten on kehitetty vedenpitävä suunnitelma. Käydään säännöllisesti viattomasti kysymässä haluavatko nuoret juotavaa/keksiä/ruokaa jne., lista on loputon.

Kun typsy aikanaan tuo poikia kotiin, jotenkin tuntuu että suhtautumiseni ei taida olla ihan sama kuin nyt. Hontelo, näppylänaamainen ja katsekontaktia välttelevä poika ei varmasti ole niin hellyttävä kuin suloinen tyttö. Etenkään mieheni mielestä…  Vaikka on omakin murkkupoika aika ihana kaikessa läheisyydenkammossaankin ja terävine sanoineen. Osaa hän olla myös hauska ja fiksu, etenkin jos on jotain vailla.

Vähän jo kauhistuttaa etukäteen tulevat(kin) puhelinlaskut, tämän päiväisen uutisen mukaan tytöt tekstailevat 3 952 viestiä kuukaudessa ja pojat 2 815 viestiä, siis ihan oikeasti mitä muuta he oikein kerkiävät tehdä?? Olla chatissä loppuajan? Murkun tähän astinen ennätys on ”vain” reilu 1200 viestiä kuukaudessa, mutta miltei pyörryin jo tuostakin luvusta. Jos minä vetäisin saman määrän viestejä, minulla olisi sormet paketissa ja se viimeinenkin aivosolu höyryäisi lamaantuneena.